Luulisin edustavani melko suurta ryhmää kertoessani suhteestani grindcoreen. Ensinnäkin, kokopitkän, reippaan puolituntisen, grindilevyn kuunteleminen on todella vaikeaa. Varsinkin jos kyse on nopeasta tavarasta, seuraa kuuloelinten puutuminen huomattavan nopeasti. Mitä yhtyeisiin tulee, niin yksi genren pioneereista, Napalm Death, on tuttu kaikille. Kotimaisista akteista Rotten Sound ja uudempi yhtye Deathbound eivät nekään tuntemattomia ole, naapurimaan Nasumista puhumattakaan. Sen kummempaa syventymistä en tähän genreen ole harrastanut, mutta ehkä juuri siitä syystä se toisinaan kuulostaa sitäkin paremmalta.

Lahdesta ponnistava Cut To Fit on melko tyylipuhdasta grindcorea, vaikka aina toisinaan grindcoren ja death metallin raja onkin suhteellisen häilyvä. Deathcore onkin sitten ihan toinen juttu, kuten bändi kappaleella "Deathcore sucks" hyvin painokkaasti toteaa. Kivoihin "oikeisiin" kansiin pakattu demo sekä käsinkirjoitettu saatekirje antavat heti mainion ensivaikutelman, ja sisältöönkään ei joudu pettymään. Reilun vartin rykäys on juuri täydellinen pituus julkaisulle, jonka kolmestatoista raidasta varsinaisia grind-vetoja löytyy yksitoista.

Grindcoressa nyt ei ole musiikillisesti tai sanoituksellisesti juuri kuvailtavaa. Jos on kerran grindcorea kuullut, tietää suurella todennäköisyydellä, että mitä sieltä tuutista on tulossa. Sanoitusosastosta kertovat sekä suomeksi että englanniksi esitettyjen biisien nimet tarpeeksi: "Elite sucks", "Kuolinhuuto", "Karman laki".

Soitto on hyvää, mutta toki asiaankuuluvan viimeistelemätöntä ja tietysti äärimmäisen brutaalia. Vokalisti Jere K:n ulosanti on äärimmäisen vakuuttavaa, ja nopeammassa muodossaan hengästyttävää kuultavaa. Kaiken kaikkiaan bändi onnistuu tekemisessään todella hienosti, ja ainakin omiin tarpeisiini tämä "Hiljaisuus..."-demo on lähes täydellinen grindcore-julkaisu.